Uncategorized

Työehtosopimuksiin molemmille vanhemmille 3 kk palkallista perhevapaata!

TEKin Nuoret teki kevään 2021 valtuuston kokouksessa yhdessä vihreiden, opiskelijoiden, TFiFarnan, vasemmiston ja SDP:n valtuustoryhmien kanssa alla olevan valtuustoaloitteen. Olemme TEKin Nuorissa jo pitkään visioineet tasa-arvoisista perhevapaista. Koimme aloitteen olevan paikallaan, sillä työehtosopimusten epätasa-arvoisiin kirjauksiin TEK pystyy vaikuttamaan suoraan neuvottelujärjestöjemme YTN:n ja JUKO:n kautta.

Perhevapaauudistuksen myötä myös TESit on uudistettava

Marinin hallitus on esitellyt uuden tasa-arvoisempaan vanhemmuuteen tähtäävän perhevapaamallin. Uudistuksen toteutuessa laissa viitataan synnyttäjiin ja vanhempiin isien ja äitien sijaan. Tämän myötä myös työehtosopimukset on uudistettava, sillä niissä viitataan poistuviin äitiys- ja isyysvapaisiin.

Nykyisissä työehtosopimuksissa äidit saavat kolme kuukautta palkallista perhevapaata, isät taas viikon. Tasa-arvon näkökulmasta järjestely on ongelmallinen, sillä se ohjaa isiä pitämään lyhyemmät vanhempainvapaat ja täyden palkan maksaminen vain synnyttäjälle tekee naisen palkkaamisesta kalliimpaa.

Vaihtoehdot

Vaihtoehto 1: Tasataan TESien palkalliset perhevapaat molempien vanhempien kesken siten, että molemmat saavat n. 1,5 kk palkallista perhevapaata. Tämä heikentäisi äitien taloudellista asemaa, mutta parantaisi isien taloudellisia edellytyksiä jäädä kotiin lapsen kanssa.

Vaihtoehto 2: Tavoitellaan TESeissä molemmille vanhemmille kolmea kuukautta palkallista perhevapaata. Tällöin molemmilla vanhemmilla olisi yhtä hyvät taloudelliset edellytykset jäädä kotiin lapsen kanssa kuin äideillä on nyt.

Tasa-arvoa kunnianhimoisilla työehtosopimuksilla

Esitetty perhevapaamalli pyrkii tasaamaan vanhempainvapaiden jakautumista lisäämällä joustoja. Joustojen jakaminen on kuitenkin yhä ensisijaisesti vanhemmista kiinni, ja perinteinen kulttuuri istuu tiukassa kannustaen äitejä kotiin ja isiä töihin. Siksi tämän aloitteen allekirjoittajat toivovat työmarkkinajärjestöiltä kunnianhimoa neuvotella työehtosopimuksiin kolme kuukautta palkallista perhevapaata molemmille vanhemmille.

Mikäli työehtosopimukset takaisivat molemmille vanhemmille kolme kuukautta palkallista perhevapaata, ei isillä olisi enää taloudellisia esteitä jäädä myös kotiin ainakin kolmeksi kuukaudeksi. Tämän myötä isien pidemmistä perhevapaista syntyisi normi, vauhdittaen kulttuurimuutosta tasa-arvoisempaan perhevapaiden jakautumiseen.

Me allekirjoittaneet toivomme, että TEK:n hallitus ottaa tämän mahdollisuuden evästää neuvottelujärjestöjä ja edistää tasa-arvoista vanhemmuutta.

Allekirjoittajat

  • Janne Peltola, Vihreät
  • Juho Salmi, TEKin Nuoret
  • Vihreän ryhmän puolesta Minna Kilpala
  • TEKin Nuorten ryhmän puolesta Maija Niemi
  • Vasemmiston ryhmän puolesta Jani Poikela
  • Opiskelijoiden ryhmän puolesta Iita Hinkkanen
  • TFiFarna ryhmän puolesta Jimmy Nylund
  • Sosialidemokraattien puolesta Leena Westlund

Tutkittua tietoa palkkaeroista – mikä palkkatasa-arvon saavuttamisessa on niin vaikeaa?

Valtuutettumme Juho Salmi kirjoitti ansiokkaasti isien perhevapaista ja miten TEKin nuoret toivovat aiheen nousevan tulevissa TES-neuvotteluissa pinnalle. Isien perhevapaiden lisääminen on jo sinänsä itseisarvoista, sillä tasa-arvon näkökulmasta on tärkeää parantaa isien yhtäläistä oikeutta vanhemmuuteen. Perhevapaiden jakaminen parantaa osaltaan myös työelämän palkkatasa-arvoa kun yhä useampi äiti pääsee aiemmin takaisin palkkatöiden pariin. 

Samalla on ilmiselvää, että jotta perhevapaita käyttävien isien osuutta saataisiin kasvatettua, tulisi työmarkkinoiden yleistä segregaatiota ja sukupuolten välistä palkkakuilua saada kavennettua. Jos pariskunnan osapuolten palkkaero on räikeä, voi taloudenpito kärsiä kovat kolhut parempituloisen pidemmistä vapaista. Itse näen, että tämä on yksi näkyvimpiä piirteitä siitä miten naisten pienemmästä palkkatasosta kärsivät myös isät, ja muut perheenjäsenet. 

Suomalaisen työelämän palkkakuilu ja jakautuminen miesten ja naisten töihin on melko monitahoinen ongelma. Mies- ja naisvaltaisen alojen palkkaeroissa on pohjalla historian havinaa, ja kun palkkoja on nostettu tasaiseen tahtiin kaikilla aloilla, erot ovat edelleen melkein samalla tasolla kuin vielä 70 vuotta sitten. Tästä kansainvälinen työjärjestö ILO onkin huomauttanut Suomelle useampaan otteesen, viimeksi kolme vuotta sitten. Näyttäisi siis, että vuonna 1962 ratifioitu kansainvälinen samanpalkkaisuussopimus, tai vuonna 1987 voimaan tullut kansallinen tasa-arvolaki eivät ole saaneet Suomessa palkkatasa-arvoa eteenpäin toivotulla tavalla. 

Olen itse ollut kymmenisen vuotta tekniikan urapolulla, ja on ollut hämmentävää huomata, että miten vahvat erot palkoissa löytyy myös tekniikan alan sisältä. Välillä tuntuu, että tekniikan alalla ei oikein kunnolla ymmärretä tasa-arvolain syvintä olemusta: Laki velvoittaa työnantajia edistämään tasa-arvoa, suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Pelkkä nykytilanteen ylläpitäminen ei siis riitä. Tyypillisesti yritykset lähtevät toteuttamaan tätä tasa-arvosuunnitelman kautta, joka on lain mukaan pakollinen kaikille yli 30 henkilöä työllistäville yrityksille Suomessa. 

TEK on viime aikoina pitänyt tekniikan alan palkkoihin liittyvää epätasa-arvoa näkyvästi tapetilla omassa viestinnässään. Tuorein TEKin palkkatutkimus näytti, että naisten mediaanipalkka oli vuonna 2020 89 % miesten mediaanipalkoista. Vastaava kuilu näkyi myös pelkästään yksityisen sektorin palkoissa. Onkin mielenkiintoista, että miten samalla koulutustaustalla voi syntyä näin vahvat erot, vaikka Suomea onkin tituleerattu tasa-arvon mallimaaksi. Lisäksi, erot ovat nähtävissä jo opintojen aikaisissa palkoissa, eli kuilu sukupuolten välille tuntuu syntyvän jo uran alkutaipaleella.  Palkkaerojen pienentäminen vaatii tekniikan alan sisällä aktiivisia tekoja, ja ennen kaikkea yhtiöiden johtoportailta toimivallan käyttöä. Hyvä esimerkki tästä on Nokian parin vuoden takainen hanke, jossa he pöyhivät yhtiönsä työntekijöiden palkkoja ja pyrkivät poistamaan selittämättömät palkkaerot. Lopputuloksena oli, että 90 % palkkakorjauksista koski naisia, joiden pienempään palkkaan ei löytynyt perusteita.

Vaikka palkkaerot voivat tuntua monista pieniltä, voivat ne pitkällä aikavälillä tehdä merkittävän eron naisten ja miesten varallisuusasteisiin. Työsuojelurahaston rahoittamassa ”Pirstoutuvatko työurat? Teollisuusalat talouden ja teknologian murroksissa”-hankkeessa selvitettiin miten naisten ja miesten tulokehitykset eroavat luonnontieteiden, tekniikan, matiikan ja metsäalan tutkinnon tehneiden osalta. Kolmekymppisten osalta naisten tulotaso asettui noin 80 % miesten tulotasosta. Nelikymppisillä taas huomattiin, että omaisuustulojen määrä oli jo melkein kaksinkertainen naisten omaisuustuloihin verrattuna. Kuten hanketta johtanut yliopiston lehtori Satu Ojala toteaa, “miesenemmistöisillä aloilla ja koulutustaustoilla ansiokuilu on suurin piirtein yhtä suuri kuin muillakin aloilla.”

Näiden tilastojen valossa onkin siis helppo todeta, että miesten ja naisten välinen palkkakuilu Suomessa ei korjaannu pelkästään kannustamalla naisia suuntautumaan tekniikan alan opintojen pariin. Sen rinnalle tarvitaan aktiivista keskustelua tekniikan alan yrityksissä, ja rakenteiden ja palkkaerojen huolellista perkaamista. Itse näen, että yksi helppo tapa aloittaa keskustelu on perehtyä oman työnantajansa tasa-arvosuunnitelmaan, ja pohtia työkavereiden kanssa miten hyvin suunnitelman toimenpiteet ja tavoitteet näkyvät omassa työyhteisössä ja johdon linjauksissa. Suunnitelmasta tulisi löytyä myös selvitys naisten ja miesten tehtävien luokituksesta ja palkkaeroista, ja näiden kautta voi yrittää peilata oman yhteisönsä tilannetta ja kipupisteitä. Jos yritykseltä ei löydy suunnitelmaa tai ei satu olemaan työsuhteessa, voi tutustua Inkluusiv-yhteisön tietopankkiin tai Tasa-arvoisesti Uralle-hankkeen materiaaleihin.

TEK on myös hiljakkoin julkaissut näppärän listan, jonka avulla voi tarkastella miten hyvin yhdenvertaisuus toteutuu omassa työyhteisössä. Lista on ladattavissa tai printattavissa omalle (etä)työpöydälleen, ja TEKin Nuoret suosittavatkin lämpimästi sen läpikäyntiä kaikille tekniikan alan ammattilaisille, uravaiheesta tai asemasta riippumatta. 

Tuuli Miinalainen

Kirjoittaja on TEK Nuorten varavaltuutettu, jonka märkä päiväuni on saada “tiedostamattomat vinoumat”-koulutukset puolipakolliseksi kaikille tekniikan alan työntekijöille.

Tuoreena ryhmän puheenjohtajana heti syvään päätyyn valtuustosopimusneuvotteluissa

Blogin kirjoittaja on Maija Niemi, joka toimii TEKin Nuorten valtuustoryhmän puheenjohtajana.

TEKin valtuusto 2020-2023 aloitti kauden järjestäytymällä syyskuun alussa 2020. Edeltävän kesän aikana valtuustoryhmien edustajat työstivät yhdessä valtuustosopimuksen, johon kirjattiin keskeiset teemat tulevalla valtuustokaudella. Osallistuin Juho Salmen kanssa TEKin Nuorten ryhmästä neuvotteluihin, jossa pääsin heti tutustumaan muiden valtuustoryhmien edustajiin ja keskustelemaan valtuustosopimuksen sisällöstä. 

Valtuustosopimus on dokumentti, jolla valtuustoryhmien kesken sovitaan teemoista, joihin yhdessä TEKin hallituksen ja toimiston väen kanssa halutaan panostaa. Ryhmien kesken työstetty valtuustosopimus ja sen työstöprosessi toimi hyvänä pohjatyönä alkavalle valtuustokaudelle, sillä saimme ryhmien kesken tutustua ja oppia toisiltamme tulevaa valtuustokautta ajatellen. Näin ollen virallisen kauden aloitus olikin hyvin vauhdikas ja pääsimme suoraan asiaan. 

Muutama kuukausi valtuustokauden aloituksen jälkeen marraskuussa, syksyn valtuuston kokouksessa oli hienoa nähdä, että nämä tärkeät teemat oli sisällytetty TEKin toimintasuunnitelmaan selkeästi. TEKin toimisto ja juuri aloittanut hallitus esittivät ajatuksia konkreettisista toimenpiteistä, joilla yhdessä voimme pyrkiä kohti parempaa työelämää ja tehdä maailmasta entistä kestävämmän. 

Innolla jo odotan kevään 2021 valtuuston kokousta ja ryhmänä siihen valmistautumista! 

Alla vielä valtuustosopimuksen sisältö teemoittain.

  • Muuttuvan tietotyön aloitteentekijä
  • Ennakoivat palvelut ja edunvalvonta
  • Suomessa maailman parhaat tekniikan osaajat 
  • Yhteistyöllä kestävä ja kilpailukykyinen innovaatioympäristö 
  • Tekniikan akateemiset rakentavat kestävää maailmaa

Valtuustosopimus 2020-2023.

As a starting chairperson for the group, my first task was to participate in the negotiations of council agreement

The blog is written by Maija Niemi, the Chairperson of TEK Youth group.

The new elected 2020-2023 TEK council started organizing activities in September. The previous summer I and Juho Salmi from our group participated in the negotiations between council groups, to form the council agreement for the upcoming council period. In the negotiation I got to know the experienced representatives from other groups and also to discuss the central themes for the upcoming council and form them into the council agreement. 

The council agreement is a document where we together agree on the themes we want to influence together with the office personnel and the board of TEK. These negotiations in the summer were very fruitful as they give a good starting point for the council work. 

In November, a few months after the organization of council and agreement finalization, we had the autumn council meeting where I was delighted to see the themes embedded in the operational model. In this meeting the office and board of TEK presented good concrete ideas how to take the themes forward which were listed in the council agreement.  

I’m excited about the new year and for starting to prepare within the group for the upcoming council meeting!
The full council agreement for 2020-2023 (only in Finnish)

Tekniikan osaajat ratkaisemaan ilmastokriisi – visiomme #11

Olin jo jonkin aikaa seurannut, että TEK tekee erinomaista ilmastovaikuttamista: ajatusjohtaja ilmastokeskustelussa ja näkyvä toimija ilmastotapahtumissa. Erityisen hienoa oli se, että TEK osallisti vaikuttamistyössään asiantuntevia ja ilmastoaktiivisia jäseniään laajalti ja tehokkaasti.

TEKin ilmastopolitiikan kärjet olivat päästöjen hinnoittelu ja teknologianeutraali ympäristöpolitiikka. Tämä siis tarkoitti sitä, että päästöverot ja päästöoikeuksien hinta nostettaisiin pitkällä tähtäimellä niin kovaksi, että se kannustaisi vähentämään päästöt nollaan – ja niiltä osin kuin se ei ole mahdollista, kustantaa hiilen sitominen. Poliitikkojen ei silloin tarvitsisi ottaa kantaa, millä keinoin päästäisiin hiilineutraaliin yhteiskuntaan, vaan verotuksella ja muulla sääntelyllä ohjattu markkina hoitaisi homman kotiin.

Tämä vaikuttamistyö selkeästi tuotti hedelmää, kun EU-maat lopulta sitoutuivat seuraavien vuosien aikana nostamaan päästöverot niin ylös ja tekemään päästöoikeuksista niin kalliita, että sillä pystyttäisiin kustantamaan oikeudenmukainen siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Heti tämän päätöksen jälkeen alkoi tapahtua! 

Työskentelin silloin energia-alan yrityksessä. Meillä käynnistettiin päätöksen myötä välittömästi investoinnit vähähiiliseen energiatuotantoon ja monivuotinen muutosohjelma, jossa fossiilisten parissa työskentelevät täydennyskoulutettiin vähähiilisen energian osaajiksi. Heidät siirrettiin uusiin tehtäviin sitä mukaa, kun fossiilisiin perustuva tuotanto ajettiin alas kannattamattomana. Rekrytoinneiltakaan ei vältytty. Samalla huomasin, että toimialalle putkahteli valtava määrä uusia puhtaan teknologian yrityksiä.

Tämän myötä alettiin vihdoin ottaa riittävän suuria askelia kohti Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita. Voisi sanoa, että TEK oli jäsentensä voimin ratkaisemassa ilmastokriisiä ja luomassa edellytykset sille, että tekniikan akateemiset valjastettiin ekologiseen jälleenrakentamiseen.

TES:llä tasa-arvoa perhe-elämään – visiomme #10

Muutama vuosi sitten olin juuri tullut isäksi, kun olimme adoptoineet aviomieheni kanssa lapsen. Selvittelimme silloin perhevapaakuvioita, sillä niiden osalta oli tehty juuri merkittävä muutos YTN:n työehtosopimuksiin.

Aikaisemmin TES:ssä isille oli tarjolla vain 1 viikko palkallista perhevapaata, kun äideille sitä oli 3 kuukautta! Räikeää epätasa-arvoa! Miesparina olisimme olleet vielä erityisen huonossa asemassa tämän suhteen, kun molemmat meistä olisivat saaneet vain 1 viikko palkallista perhevapaata.

Onneksi TES:iin oli juuri tullut muutos, jossa molemmille vanhemmille taattiin 3 kuukautta palkallista perhevapaata – sukupuoleen katsomatta. Tämä loi meille molemmille paremmat taloudelliset edellytykset jäädä lapsen kanssa kotiin, ja saimme viettää ainutlaatuista perheaikaa pienokaisen kasvamista ihmetellen.

Muutoksella oli valtava vaikutus perhevapaiden pitämiseen. Sen myötä lähes jokainen isä alkoi pitää vähintään 3 kk mittaisen perhevapaan. Kun tästä tuli maan tapa, saavutettiin pian tilanne, jossa isät ja äidit käyttivät keskimäärin yhtä paljon perhevapaita. Tästä suuri kiitos YTN:lle, ja omalle liitolleni TEKille!

TEKin Nuoret valtuustovaaleissa

Tästä löydät kaikki TEKin Nuorten timanttiset ehdokkaat! Ehdokkaat esitellään vaalipiireittäin.

Eteläinen

  • 311 Aalto Martin HELSINKI
  • 312 Abdul-Rahman Salum HELSINKI
  • 313 Ahonen Eetu HELSINKI
  • 314 Anttalainen Anna ESPOO
  • 315 Euro Laura HELSINKI
  • 316 Ferm Niko HELSINKI
  • 317 Grönlund Mikko HELSINKI
  • 318 Harju Heikki HELSINKI
  • 319 Harmanen Juhana JÄRVENPÄÄ
  • 320 Heikkilä Sonja HELSINKI
  • 321 Heinonen Oliver ESPOO
  • 322 Herva Elias HELSINKI
  • 323 Hirvonen Heikki ESPOO
  • 324 Honkanen Elina ESPOO
  • 325 Humalajoki Pia HELSINKI
  • 326 Junnila Asser TURKU
  • 327 Juvonen Anu ESPOO
  • 328 Kauppinen Oskari HELSINKI
  • 329 Kiuru Tuomas HELSINKI
  • 330 Komi Janne HELSINKI
  • 331 Korpela Nia HELSINKI
  • 332 Kuusinen Juuso VANTAA
  • 333 Lääkkölä Riku HELSINKI
  • 334 Lahti Tytti HELSINKI
  • 335 Landström Mariko HELSINKI
  • 336 Luukko Jyrki HELSINKI
  • 337 Määttä Marko HELSINKI
  • 338 Mäkkeli Jori ESPOO
  • 339 Mäkkeli Pauliina ESPOO
  • 340 Mukka Ville VANTAA
  • 341 Mutanen Erkka ESPOO
  • 342 Niskanen Olli HELSINKI
  • 343 Ojala Reeta ESPOO
  • 344 Pärnänen Ilmari HELSINKI
  • 345 Peltonen Pietari ESPOO
  • 346 Penttinen Pipsa HELSINKI
  • 347 Perez Diaz Anabel HELSINKI
  • 348 Pietilä Aliisa ESPOO
  • 349 Piiparinen Sini ESPOO
  • 350 Puustinen Essi ESPOO
  • 351 Pykäläinen Tuukka HELSINKI
  • 352 Rane Enna HELSINKI
  • 353 Rautiainen Antti VANTAA
  • 354 Ropponen Artturi HELSINKI
  • 355 Saarinen Antti HELSINKI
  • 356 Salmi Juho HELSINKI
  • 357 Santamala Eero ESPOO
  • 358 Särkiö Ilkka ESPOO
  • 359 Strengell Niklas KERAVA
  • 360 Taskinen Emilia HELSINKI
  • 361 Tiitinen Janne ESPOO
  • 362 Toivonen Juha HYVINKÄÄ
  • 363 Toukkari Joonas HELSINKI
  • 364 Vänttinen Noora ESPOO
  • 365 Viertiö Tyko ESPOO
  • 366 Viljamäki Teemu HELSINKI
  • 367 Virkki Emil HELSINKI
  • 368 Virta Katja HELSINKI
  • 369 Vornanen Laura KOTKA
  • 370 Wunder David HELSINKI

Läntinen

  • 641 Airaksinen Karoliina TAMPERE
  • 642 Hautero Matti TAMPERE
  • 643 Hiekkanen Antti TAMPERE
  • 644 Jalonen Helge HELSINKI
  • 645 Jarkko Leena TAMPERE
  • 646 Johansson Axel HELSINKI
  • 647 Kajander Masi TAMPERE
  • 648 Karppanen Markus TAMPERE
  • 649 Kiviluoma Mikko NAANTALI
  • 650 Kuusala Anna TAMPERE
  • 651 Laine Maija TAMPERE
  • 652 Liljeroos Juho LEMPÄÄLÄ
  • 653 Manninen Ville TURKU
  • 654 Mikkonen Tiina TAMPERE
  • 655 Niemi Tytti HELSINKI
  • 656 Ovaskainen Markus TAMPERE
  • 657 Pekkonen Joonas TAMPERE
  • 658 Rissanen Tuomas TAMPERE
  • 659 Salomaa Suvi ROVANIEMI
  • 660 Sariola-Leikas Essi TAMPERE
  • 661 Saukko Jussi TURKU
  • 662 Sohlman Maija TAMPERE
  • 663 Tirkkonen Joel TAMPERE
  • 664 Väänänen Milla TAMPERE
  • 665 Vaappo Tomi TURKU
  • 666 Vainio Noora TAMPERE
  • 667 Vättö Teppo HELSINKI
  • 668 Virta Matias KAARINA
  • 669 Virtanen Tiia TAMPERE

Itäinen

  • 461 Ilmavirta Antti LAPPEENRANTA
  • 462 Kaukinen Arttu LAPPEENRANTA
  • 463 Kousa Olli LAPPEENRANTA
  • 464 Miinalainen Tuuli KUOPIO
  • 465 Pekonen Topi VARKAUS
  • 466 Rissanen Ville-Matti HELSINKI
  • 467 Salminen Liisa LOVIISA

Pohjoinen

  • 751 Hannila Kati OULU
  • 752 Honkanen Markus OULU
  • 753 Isomäki Niko HELSINKI
  • 754 Kallio Tuomas OULU
  • 755 Lehtonen Petri Mikael KEMPELE
  • 756 Lind Vesa KLAUKKALA
  • 757 Niemi Maija TAMPERE
  • 758 Pajukko Juuso OULU
  • 759 Ranta Uula OULU
  • 760 Särkelä Matti OULU
  • 761 Seppänen Visa OULU
  • 762 Uimonen Valle OULU

Vaikuttamista jäsenten näköisesti – visiomme #9

Minulla, yksittäisellä tekniikan alan ammattilaisena, on sellainen olo, että puoliani pidetään ja että tulevaisuuteni on turvattu. Tästä kiitos kuuluu TEKille, joka on aina jäsentensä asialla ja puhuu heidän äänellään. TEK onnistuu tässä digitalisaation ja jäsenten antaman datan avulla.

TEK nostaa aktiivisesti asioita keskusteluun ja herättelee yhteiskunnallista keskustelua. On mieletöntä, että liittomme kehittää yhteiskuntaamme ja työelämää entistä saavutettavammaksi ja varmistaa hyvinvoinnin elämän eri osa-alueilla! TEKin asiantuntijuus onkin niin vahvaa, että TEK vetää keskustelua aina tekoälyn etiikasta työelämän tasa-arvoon asti. Erityisesti minua ilahduttaa se, että TEK edistää paremman elämän aineksia rakentavassa yhteistyössä muiden tahojen kanssa.

Itse lähdin opiskelemaan tekniikkaa, sillä TEK mursi kuvan perinteisestä insinööriydestä ja toi alan monipuolisuutta esiin, minkä vuoksi tekniikka alana puhutteli minua. Olen myös huomannut, että TEKin työn vuoksi insinööriyttä arvostetaan enemmän ja toisaalta me insinöörit emme ole enää niin siiloutuneita. Kuten TEK sanoo, ”maailman ongelmat ratkotaan yhdessä tutkittuun tietoon perustuen”.

Työllisyystiedot hyödyksi jäsenille – visiomme #8

Satoi ja tuuli, nykyinen työ oli jatkuvaa puurtamista. Vastuullisempia tehtäviä luvattiin ”sitten kun olet valmis” tai ”sen jälkeen kun vanhempi kollegasi on eläköitynyt”. Palkka oli ihan hyvä, mutta olin kuullut kavereiltani, että vastaavista hommista maksetaan enemmän muualla. En vain ihan tiennyt, mikä se muualla olisi ja vaihtaminen tuntui muuten vain vaikealta.

TEKin tietokannoissa olevien tietojen perusteella tekoälyalgoritmi päätteli, että olen tällä hetkellä potentiaalinen työnvaihtaja. Tämän seurauksena sain viestin, jossa kerrottiin, millaisissa työpaikoissa tehdään kiinnostavia hommia kutakuinkin minun osaamisellani. Lisäksi sain tietää, että useat ikäiseni vastaavassa tilanteessa olevat TEKkiläiset ovat viime aikoina työllistyneet näihin työpaikkoihin. Kaikki tämä oli mahdollista, koska TEKin jäsenet jakavat tietonsa luotettavan ammattiliittonsa kanssa. TEK ehdotti tapaamista parin rekrytoivan työpaikan kanssa, jotta pääsin tutustumaan tarkemmin niihin. Toinen näistä tapaamisista johti lopulta työsopimukseen.

Työllistyttyäni uuteen mahtiduuniin jaoin tietoni TEKin kanssa, jotta sama on mahdollista myös muille tekkiläisille!

Luottamushenkilöiden tukiverkko – visiomme #7

Startup-firmassamme ei jostain syystä ollut vielä ollenkaan luottamushenkilöä, joka olisi esimerkiksi edustanut työntekijöitä mahdollisissa YT-neuvotteluissa, tai muuten koordinoinut työntekijöiden paikallista edunvalvontaa. Tätä pohdittiin silloin tällöin kahvipöydän äärellä, mutta kenelläkään ei ollut oikein aikaa tai osaamista tämän selvittämiseen.

Eräänä aamuna työkaverini kertoi saaneensa TEKin järjestelmästä viestin, jossa TEKin edunvalvonta-asiantuntija ehdotti luottamushenkilövaalin järjestämistä. Ilmeisesti heidän jäsenrekisteristään oli data-analytiikan voimin tarkisteltu, löytyykö meiltä jo luottamushenkilöitä. Työkaverini totesivat minun olevan sopivan suorapuheinen ja aikaansaava, ja vaalien kautta päädyinkin ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilöksi.

Samalla TEKin puolelta tuli tuhti infopaketti, ja pidimme vielä erikseen muutaman muun uuden luottamushenkilön kanssa verkossa miniseminaarin, jossa kävimme olennaisimmat kohdat läpi. Tasaisin väliajoin TEKin puolelta sain automatisoidun kyselyn, jossa pystyin raportoimaan haastavia tilanteita tai jos olisin kaivannut neuvoa hankaliin kysymyksiin. Parasta luottamushenkilötoiminnassa olikin TEKin ja YTN:n ylläpitämä verkosto, jossa minun oli helppoa ottaa yhteyttä toisiin luottamushenkilöihin ja kysyä neuvoa hieman epävarmoissa tapauksissa. 

Luottamusvaltuutettu työpaikalla – visiomme #6

Juuri rahoituksen saanut startup palkkasi minut ja muutaman muun ensimmäisiksi työntekijöikseen. Ilmoitin tietysti uudesta duunistani TEKiin. Sieltä soitettiin ja ehdotettiin, että TEKistä tulisi asiantuntija kertomaan yritykselle, kuinka soveltaa alan yleissitovaa työehtosopimusta oikeaoppisesti. Samalla voitaisiin sparrailla yrityksen johtamiskäytäntöjä sekä valita luottamus- ja työsuojeluvaltuutettu, vaikka yrityksessä ei vielä 20 henkilöä ollutkaan töissä.

Näin tehtiin ja istunto osoittautui oikein hyödylliseksi, sillä monella oli harhakäsityksiä TESin sisällöstä ja soveltamisesta. Lisäksi luottamus- ja työsuojeluvaltuutetun valitseminen kannusti meitä työntekijöitä olemaan aloitteellisempia yrityksen toiminnan kehittämisessä. Ajattelin, että tästä olisi syntynyt pahimmillaan vastakkainasettelua, mutta tyytyväisin luottamusmiehen valitsemiseen olikin lopulta toimitusjohtaja, sillä hän sai apukäden palautteen saamiseksi työntekijöiltä.

Pidänkin hyvänä, että TEKillä on tavoite, että jokaisen tekniikan akateemisen työpaikalla on luottamusvaltuutettu. Vielä parempaa on, että TEKiltä löytyy palvelut tavoitteen saavuttamiseksi.